Bosonoomsuu fi iddotti deebisuu

Itiyoophiyaa keessatti, mukni irra caalaatti ijaarsa fi boba’aaf ni oolu, kana jechuunis lafti lolaadhan badaa jira.  Haguuggii lafa mukaa bakka turetti deebisuu fi bishaan roobaa lafa keessa akka galu, waggootii darban keessatti biqiltuuwwan 800,000 gararraa haroo Baatuu irratti dhaabamee jira. Biqiltuuwwan tulluu worjaa jedhamu bal’inni lafa isaa tilmaamaan hekitaara 200 ta’u irratti dhaabame.  lafti kan fiatames hawaasuma naannoo sanaatini. Margi mukkeen keessa margu nyaata horii  ta’ee tajaajila. Biqiltuuwwan filatamanis kan firiinisaanii nyaatamuu fi yeroo fuduraaleen ga’anis akka madda nyaataatti tajaajilu. Kana jechuun waa lamaaf fayyadu jechaa dha.  Hojii bosona haaromsuu kana deeggaruuf, caasaalee lafaa kunuunsa bishaanii fi lafaa ijaaruu, omisha nyaata horii fi ogummaawwan taliigaa qabeenyaalee kannee biroo irratti qotee bulaawwan 250 leenji’anii jiru. Pirojektichi fayyadamtoota 350 ol qaba. Waliin taanee naannoo bal’aaf jijjiirama gaarii hedduu galmeessineerra.

Bara 2022 pirojekticha dheeresineerra. <a href=”https://vocda.org/”>VOCDA</a> akka hojiirra oolmaa naannootti fayyadamuun jalqabbii hedduun dabalameera. Fakkeenyi tokko guddina sochii Ikoo-tuurizimii sababa mul’ata isaa fi dhiyeenya Haroo Dembal fi magaalaa Baatuuti. Naannoon kun bineensota bosonaa ilaaluu fi simbirroota godaananiif baayyee kan mijatu yoo ta’u, karaa daandii asfaaltii Batu-Butajera kan iddoowwan/sansalata gaaraa qaxxaamuruun salphaatti qaqqabamaa. Ikootuurizimiin naannoo eeguu fi galii dabalataa argachuuf kaayyoo lama qaba. Kanaaf, wiirtuu Ikoo-tuurizimii haaraa ijaarame kana akka gaggeessaniif miseensota hawaasa naannoo 20 leenjisneerra. Godoo aadaa keessatti dhugaatii fi nyaata naannoo sanaa mi’eeffachuu dura amma daawwattoonni daandii irra deemuu fi ilaalcha jirutti gammaduu danda’u.

Fakkeenyi biraa Gocha Galii Maddisiisuu-gareewwan gareewwan dhiiraa fi dubartoota naannoo Dandeettii Misooma Bizinesii itti barsiifamani dha. Fakkeenyaaf, Biftu Baha-group kan dubartoonni 20 saamunaa aloe vera fi moringa oomishuuf gurguruuf murteessan dha. Kannisa horsiisuunis ni jajjabeefama. Gagura ammayyaa 50 fayyadamtootaaf leenjiin teeknikaa erga kennamee booda dabarfamee kennameera. Kunuunsi biyyee fi bishaanii amma hawaasa naannootiin qindaa’ee jira. Isaan deggeruuf ammoo dooma fi akkaafaa dhiyeessineera.

Jalqaba waqtii roobaa Ji’a waxabajjii keessa sanyii boqqolloo fooyya’e kg 1600 qonnaan bultoota biyya keessaaf arjoomamee oomisha dheedhii guddisuuf taasifameera.

Akkasumas biqiltoonni biroo 50.000 ta’an (Moringa, Leusiniyaa fi Sesbania fi kanneen biroo) bakka biqiltuu dhaabutti Woreda Adamitulu Jido Kombolcha keessatti walta’iinsa waajjira Qonnaa fi Qabeenya Uumamaa Woreda ATJKn facaafameera.

Dhumarrattis, dambiiwwan ittiin bulmaataa wixinamanii, xumura pirojektii kanaatti hawaasni hojiiwwan hundaaf itti gaafatamummaa guutuu karaa itti fufiinsa qabuun fudhachuu akka danda’u taasisa.